Täälä tuntuu että on käynnissä kuka on pihan täydellisin äiti mittelö, tai oikeastaan täälä on kaksi äitiä joilla tuntuu olevan helkkarin tarkkaa että voi esittää olevansa täydellinen.

Tänään sen taas jälleen sain huomata kun olimme lähdössä lenkille, mie plus nämä kaksi täydellistä. Vahingossa tyhmyyttäni menin heille kertomaan kuinka ihanaa kun lapset lähtevät mummolaan viikonloppuna yökyläileen, niin siihenkös toinen alkoi että joo sie kyllä vaikutatki tosi väsyneeltä... miten sinun mies hoitaako se lapsia ja miten hoitaa ja voi että sentäs kuinka lapsiin vaikuttaa negatiivisesti kun äiti on väsynyt. No joo oonhan mie väsynyt, kuka pienten lasten äiti ei välillä olisi väsynyt? Ai niin ei tietenkään nämä kaksi naapuria, ei ei ei... he eivät väsy ikinä (tai kuka hullu nyt sellaista vielä menee myöntämään että voi olla vähän väsynyt??).

No heti ajattelin että voi vittu ko heiän seuraansa jälleen liittäydyinki... koko matkan he puhuivat (kuulosti melkein jo kilpailulta) että kumpi on tehnyt kuinkaki paljon pakkaseen ja mitäki kotiruokaa, kumpi on laittanut enemmän ja minkäki suojakertoimen omistamaa aurinkorasvaa lapsilleen... siihen taas mie itse epätäydellisyys että voi ku unohin vallan rasvata omat penikat, huh huh... miksi menin senki sanomaan ja vielä ääneen...ei ois pitäny. Toinen alkoi sitten kauhistelemaan että minkälainen äiti hän oikein on kun ei ole kutonut siis AJATELLA EI OLE KUTONUT lapselleen mitään... ja tottakai huono omatunto sen vuoksi, siinä olisi ollut minun paikka iskeä... olenhan kutonut lapsilleni aika paljon tavaraa mutta ei, en jaksanut alkaa ja onneksi tämä toinen äiti ehti paikata tilanteen kertomalla kuinka hän on kutonut ja mitä milloinki... lupasi opettaa toiselle äitille kutomisen ettei tämän tarvi enää olla pahoillaan kun lapsi ei ole saanut häneltä mitään itsetekemää, onneksi... saa naapuri parka senki asian kuntoon.

No sitten meikäläisen 2,5v joka opettelee päiväkuivaksi otti hatkat vaunuista ja juoksi ojaan... näillä kahdella äiteellä kyllä kokoajan juttu kulki niin että varmasti kylän toinenki puoli kuuli kuinka he ovat tehneet sitä ja tätä ja IHAN VAAN LASTENSA HYVÄKSI, no itse juoksin ojaan oman pentuni perään että pissatko tulee ja housuihinhan ne tottakai ehti tulla... tässä välissä hoksasin kun näillä naapureilla äänitaso oli laskeutunut ihan kuiskimiseksi asti... Ja äänitaso tottakai kohoni kun mie tulin lähettyville, ajattelin että jaa eikö olekkaan nyt pokkaa arvostella ääneen, ei näköjään... tuliko pupu pöksyyn vai mikä lie? Jotakihan he kuitenkin minusta supisivat... No siinä sitten ajattelin että pare antaa heiän jauhaa paskaa minkä kerkiää ja ihan rauhassa, niinhän täydelliset äitit voi helposti tehä ja poistuin heiän seurasta, vedoten hyttysten paljouteen (?).

On se vain kumma kun pitäisi vaan rehvastella omilla saavutuksillaan ja tekemisillään... ite olen jo pariin otteeseen mennyt kertoilemaan mitä on jäänyt tekemättä ja olen sen jälkeen ollut mitä paskin äiti. Toisesta naapurista tehtiin taannoin lehtijuttu, oli melkein jo vähän pettynyt että tehdäänköhän sitä olleskaan kun lehtijutussa haettiin hieman väsyneen äitin kuvakulmaa elämästä... siihen naapuri ehtiki mainita että sinusta olisi ollut hyvä tehä se juttu... nauroin silloin asialle, jälkeenpäin jäi vituttamaan koko asia... ja sitäpäitsi, loppujen lopuksi juttu tehtiinkin tästä naapurista, eli kuka on väsynyt ja kuinka paljon... VAROKAA NAAPURIT ETTEI TEIDÄN KULISSIT TÄYDELLISYYDESTÄ KAADU MISSÄÄN VAIHEESSA!! Onneksi itse olen ottanut ihan tavisäidin roolin...olemalla ihan oma itseni, eipähän tarvi jännätä milloin naapurit huomaa kun täydellisyys alkaa rakoilla.

Ja lisäystä vielä... mikä tämä toinenki äiti on minua arvostelemaan, hänellä on lapsi ollut iät ja ajat hoidossa. Sattuu nyt vain nyt olemaan kesälomalla... Hän saa toisen lapsen ja silti aikoo jatkaa tämän toisen hoitoa??