Eilen miehen kanssa puimme tätä tapahtunutta ja tulimme siihen tulokseen että voimme lyyä vaikka vetoa että meidän lapsista ei tule sen huonompia (eikä EHKÄ parempiakaan ;) ) kuin niistä lapsista jotka on kasvatettu oikein säntillisesti ja oppikirjojen mukaisesti. Meiän lapset on kasvatettu oman mielen mukaan, toki 2,5vuotiaalla saattaa sana helevetti tulla silloin tällöin oikein lapsen kirkkaalla äänellä, mutta ketään hän ei ole vielä mennyt haukkumaan pihalla typeräksi tai tyhmäksi jos joku lainaa hänen lelujaan (kuten nämä säntillisesti kasvatettujen lapset tykkää haukkua toisia... mistä seki sit johtuu, hehän eivät toki kirvaa mutta tyylinsä kullakin...).

Se missä meidän poika kulkee pääkallopaita päällänsä ja toiset pojat mikkipaita päällä niin ei anna mielestäni meidän kasvatustavoista mitään merkkiä. Eikä myöskään se että poikamme höpisee pihalla tatuoinneista kun meillä vanhemmilla niitä on. Ja vaikkakin naapuri kysyy melkein halveksittavasti että teillähän niitä kuvia joo siis KUVIA (tatuoinneiksi kutsutaan) on pitkin kehoa... ei ei meillä ole niitä pitkin kehoa ja mitä sitten jos olisi... Samoin meillä on lävistyksiä, mm kielessä... ja sekään ei vaikuta milläänlailla siihen että meitä voisi arvostella vanhempina ihan ääneen (tai epäonnistuneesti kuiskaten) tuossa pihalla.

Eli tiivistettynä, meidän lapset on ihan samanlaisia kuin muidenkin lapset vaikka me emme kasvata lapsiamme niin kovin säntillisesti ja oppikirjojen mukaan. Tämä on ihan epämääräinen sepustus mutta tuntu että oli pakko kirjottaa...

ps. tänään olin jälleen erittäin superäiti, laitoin lapsilleni aurinkorasvaa joka on 30suojakerrointa...mahtavaa. (joo tää menee jo ihan lapsellisuuksiin, tiedetään)